HELMI LINDBLOM

www.strangebutjewelry.com

Ode to cloudberries

After a year filled with loud cries of sadness and happiness, play and children’s toys in rainbow colors, I feel like my mindset is knitted to pale colors, whispers and fragile aesthetics.

In this series tactility becomes a poem and whimsy is serious. Don´t worry, I still believe that all this seriousness might be temporary. Humor is not forgotten, but it is hidden in my choices of materials.

My Finnish given name translates to Pearl (Helmi) and because of this mermaidy name I have always thought that I´d never be bold enough to use pearls or shells in my work. This came to change after I developed a grown-up need for poetry.

I decided to use traditional materials and techniques and ended up in a room filled with shells, balloons and condoms. Typical.

The shells that I use are bought secondhand. The balloons are frosted with baby laughter and therefore transparent. The condoms are from the `maternity box` that the Finnish government gives out as a kind of survival kit to new parents. These materials are packed with values as ecosystems decline, meeting the basic needs of a growing human population.

I feel that jewelry is the right platform for these thoughts that everyone should carry, wondering how one person´s wellness can be another´s illness.

This series is about values. Mine and ours. I sit and ponder how safety can be a decision depending on ones’ choices. These pieces explore the traditional alongside the unexpected. Colors are toned down but surfaces still create a body to titillate the eye, but hopefully more the morals.

This is my Ode to cloudberries.

Lauluni Pilvimarjoille

Ilon ja surun huutojen, leikin ja sateenkaaren väristen lelujen täyteinen vauvavuosi takanani. Mieleni hakeutuu kuin vaistonvaraisesti herkkiin väreihin, kuiskauksiin ja hauraan estetiikan luo.

Tässä sarjassa taktiilisuus on runoutta ja mielikuvat vakavia. Älä kuitenkaan huoli, olen edelleen sitä mieltä, että kaikki tämä vakavuus saattaa olla väliaikaista. Huumoriakaan ei ole unohdettu, tällä kertaa se vaan on piilotettu materiaalivalintoihin.

Etunimeni vuoksi (Helmi) olen aina ajatellut, etten halua käyttää materiaaleinani simpukoita, saati sitten helmiä. Tämä ajatus kuitenkin muuttui sen jälkeen, kun runouden tarpeeni alkoi kehittyä.

Päätin käyttää perinteisiä materiaaleja sekä korutekniikoita ja päätyin studiohuoneeseeni, jonka täyttivät simpukankuoret, ilmapallot ja kondomit. Tyypillistä.

Simpukat, joita käytän ovat ostettu kirpputoreilta. Ilmapallot ovat huurtuneet vauvan naurusta ja muuttuneet läpinäkyviksi. Kondomit ovat äitiyspakkauksesta, jonka Suomen hallitus antaa eräänlaisena selviytymispakkauksena uusille vanhemmille. Nämä materiaalit ovat ladattu täyteen arvoja. Ne kertovat siitä, miten ekosysteemit köyhtyvät kasvavan ihmispopulaation tieltä.

Mielestäni korut ovat oikea alusta näille ajatuksille, joita kaikkien pitäisi kantaa, ja yhdessä pohtia, miten yhden hyvinvointi voi koitua toisen sairaudeksi.

Sarjani pohtii arvoja. Minun ja meidän. Istun studiossani ja mietin, miten turvallisuus lopulta on valinnoista koostuva päätös. Nämä kappaleeni tutkivat perinteisen rinnalla odottamatonta. Aikaisempiin sarjoihini nähden värikylläisyys on tullut alaspäin, mutta korujen pinnat muodostavat edelleen alustan, joka kutkuttelee silmää, vaikka toivonkin sen ulottuvan myös moraaliin.

Tämä on lauluni Pilvimarjoille