Wiebke Pandikow
Olen käyttänyt muovipusseja materiaalina vuodesta 2013 lähtien, käyttäen alkuun itse kehitettyjä, pussien osittaiseen sulattamiseen perustuvia menetelmiä. Etsien uusia tapoja työstää tätä modernia, kaikkialla läsnää olevaa ja kiisteltyä materiaalia. Olen viime vuosina kääntänyt katseeni kohti muinaisia tekstiili- ja koripunontatekniikoita. Se, että istuu alas ja leikkii käden ulottuvilla olevan materiaalin kanssa on peri-inhimillistä. Materiaalien kerääminen ja käyttäminen ja taitojen kehittäminen sukupolvien yli on kulttuurin perusta. Metsästäjät ja keräilijät ovat eläneet tuhansia vuosia omaa lähiympäristöään hyödyntäen ja vaalien, luomalla kaiken tarvitsemansa juuri sieltä löydetyistä materiaaleista. Nyt meitä kaikkein lähimpänä olevat materiaalit ovat muuttuneet, ja ympäristö on vahvasti muokattu. Maailmassa, joka on vaikeiden siirtymien keskellä, haluan rohkaista näkemään ympäristöä ja jätemateriaalit eri näkökulmasta. Havaitsemaan mahdollisuudet ja kauneuden muutoksessa. Löytämään sietokykyä ja nautintoa hyödyntämällä sitä, mikä löytyy läheltä, joskus jo hylättynä jalkojemme alta.
